PROSHADE mukana YLE Areenan striimissä 25.9.2025

Tiedon lukutaito ja tietoon perustuva päätöksenteko (LITERACY) -hankkeen tutkijat esittelevät tutkimustuloksiaan 10-minuutin tietoiskuina. Striimi esitetään livenä osana Ylen Suorana suomalaisilta-konseptia 25.92026 klo. 16.00 – 17.15 Yle Arenassa ja on ensiesityksen jälkeen katsottavissa Yle Areenassa 30 päivän ajan.

Ohjelma

Datalukutaito ja vastuullinen päätöksenteko (DataLit): 

50 myyttiä tekoälystä ja datasta

Petri Ylikoski (Helsingin yliopisto) ja Maarja Tuovinen (Helsingin yliopisto)

Petri ja Karoliina keskustelevat uudesta kirjasta ”50 myyttiä tekoälystä ja datasta”, jossa murskataan väärinkäsityksiä datasta ja pohditaan, onko tekoälyyn liittyvissä kansantarinoissa mitään perää. Kirjan ovat kirjoittaneet eri tieteenalojen tutkijat DataLit ja GenerationAI -hankkeista ja sen tarkoituksena on auttaa lukijaa tunnistamaan tekoälyyn liittyvät päättömät uhkat ja lupaukset ja hahmottamaan, että suurellakaan määrällä dataa ei aina pystytä tuottamaan luotettavia tuloksia.

Teknologisia ja sosiaalisia innovaatioita kriittisen lukemisen tukemiseen internetin aikakaudella (CRITICAL): 

Critical News – aiheena lasten ja nuorten kriittinen lukutaito

Kristian Kiili (Tampereen yliopisto), Elina Hämäläinen (Jyväskylän yliopisto/ Tampereen yliopisto) ja Petteri Muukkonen (Helsingin yliopisto)

Uutiskatsauksessa perehdytään Critical-hankkeen tutkimuksiin, joissa on tarkasteltu lasten ja nuorten kriittistä lukutaitoa ja sen edistämistä. Saamme tietoa diagrammien ja karttojen kriittisestä lukemisesta sekä oppilaiden taidoista arvioida tekstien luotettavuutta. Mukana myös reportaasit kodin ja koulun roolista kriittisen lukutaidon tukijana. Lisäksi haastattelimme asiantuntijoita, lukiolaista ja vanhempaa kriittisen lukutaidon merkityksestä.

Suomalainen tiedepääoma ja sen kasvattaminen (FINSCI): 

Tieteestä kaikkien pääomaa

Katri Saarikivi (Helsingin yliopisto)

Osaavatko vain tutkijat tehdä tiedettä? Ja mitä iloa tieteen maailma voi arkeemme tuoda? Tässä puheenvuorossa sukelletaan siihen millä tavalla tiede tulee maailmassamme lähelle ihmistä. Ihmiset ovat tieteen menetelmän keksineet, ja tiede kuuluu tästä näkökulmasta kaikille. On myös niin, että tieteellä ei ole arvoa, ellei se jollain tapaa ihmistä hetkauta. FINSCI-hanke pyrkiikin poistamaan turhia esteitä tieteen ja siitä hyötyvän ihmisen välistä. Hankkeessa on tutkittu suomalaista tiedepääomaa, eli sitä, miten tieteen eri puolet näkyvät meidän elämässämme ja arjessamme. Hankkeen on myös kehitetty keinoja tukea tiedepääoman kertymistä niin kouluissa, oppilaitoksissa ja kodeissa kuin tiedekeskuksissakin.

Tietoon pohjautuva jaettu päätöksenteko terveydenhuollossa (PROSHADE): 

Lääkärin vastaanotto on kahden asiantuntijan vuorovaikutusta

Jorma Komulainen, Virpi Jylhä (Itä-Suomen yliopisto) ja Sakari Ilomäki (Tampereen yliopisto)

Vastaanotolla toisensa kohtaavat kaksi asiantuntijaa vuorovaikutustilanteessa – lääkäri on lääketieteen asiantuntija ja potilaalla on ainutlaatuista tietoa hoidettavasta henkilöstä eli itsestään. Molempien tietoa ja aktiivisuutta tarvitaan vaikuttavimman hoidon löytämiseksi. Potilaan osallistuminen hoitopäätöksiin on toimintakulttuuri, joka saattaa vaatia potilaaltakin asenteen ja ajattelutavan oivaltamista. Aiheesta keskustelevat PROSHADE-hankkeen asiantuntijat. Virpi Jylhä toimii tutkijatohtorina Itä-Suomen yliopistossa ja tutkimuksen erityisasiantuntijana Pohjois-Savon hyvinvointialueella. Tutkijatohtori Sakari Ilomäki tutkii potilaan ja lääkärin välistä vuorovaikutusta Tampereen yliopistossa ja Jorma Komulainen on lastenendokrinologian erikoislääkäri ja emeritus Käypä hoito -päätoimittaja.

Lainsäädännön vaikutukset hiljaisiin toimijoihin: riittämättömästä tietoperustasta osallistaviin ratkaisuihin (SILE): 

Vaietut äänet lainvalmistelussa, mistä on kyse?  

Kati Rantala (Helsingin yliopisto)

Kuullaanko sinua lainvalmistelussa? Jos ei, niin pitäisikö ja miten? Vaietut äänet lainvalmistelussa voivat johtaa lainsäädäntöön, joka ei ole täysin oikeudenmukaista, ei vastaa kaikkien kansalaisten tarpeita tai voi johtaa vakaviin haittoihin kohteena olevien ryhmien kannalta. Tämä korostaa osallistuvan kuulemisen tärkeyttä, jotta kaikki näkökulmat tulevat huomioiduksi lainsäädäntöprosesseissa. Toisaalta kaikkia näkökulmia ei voi aina ottaa huomioon, jos ne ovat ristiriidassa keskenään. Keitä silloin kuullaan tarkimmin? Kati Rantalan esitys avaa lainvalmistelun dilemmoja. 

(esitysten järjestys saattaa muuttua)