Ylitutkimisen ja -hoidon yleisyyttä Suomessa ei tunneta, mutta aiheeseen on kiinnitetty yhä enemmän huomiota. Mitä vähemmän käytämme resurssejamme vähäistä hyötyä tuottaviin terveydenhuollon toimiin, sitä enemmän jää suunnattavaksi enemmän terveyshyötyä tuottaviin palveluihin.
Yhdysvaltalainen ABIM säätiö (American Board of Internal Medicine) käynnisti vuonna 2012 Choosing Wisely -kampanjan, jonka tavoitteena on kannustaa terveydenhuollon ammattilaisia ja terveyspalvelujen käyttäjiä yhdessä keskustelemaan mahdollisesti tarpeettomista tutkimuksista ja hoidoista. Vuonna 2017 julkaistun kyselytutkimuksen mukaan noin viidesosa lääketieteellisistä toimista Yhdysvalloissa oli sikäläisten lääkäreiden mukaan tarpeettomia. (1) Tärkeimpiä syitä ylitutkimiseen ja -hoitoon olivat hoitovirheiden pelko, potilaiden vaatimukset ja vaikeus saada tietoa potilasasiakirjoista. Vastaajat arvioivat, että ylitutkimista ja -hoitoa voitaisiin vähentää muun muassa koulutuksella, paremmalla pääsyllä potilasasiakirjoihin ja hoitosuosituksilla.
Vastaavan hollantilaisen kyselytutkimuksen mukaan kaksi kolmasosaa sikäläisistä yleislääkäreistä arvioi, että matalan hyödyn toimet (low-value care) ovat arkipäivää yleislääkärin praktiikassa. (2) Tärkeimmät syyt kyselyssä liittyivät potilaisiin ja heidän odotuksiinsa sekä ajanpuutteeseen vastaanotoilla. Vastaajien mukaan potilaiden kouluttaminen voisi olla tehokas keino välttää tarpeettomia tutkimuksia ja hoitoja.
Ylitutkimisen ja -hoidon yleisyyttä Suomessa ei tunneta. Aiheeseen on kuitenkin kiinnitetty lisääntyvässä määrin huomiota sekä lääkäreiden että viranomaisten toimesta. Suomen Lääkäriliitto julkaisi vuonna 2019 medikalisaatiota tutkineen työryhmän raportin. (3) Siinä ehdotetaan muun muassa potilaan ja lääkärin yhteisen päätöksenteon vahvistamista, ylidiagnostiikan ja -hoidon indikaattoreiden sisällyttämistä terveydenhuollon laatumittareihin sekä koulutusta näyttöön perustuvasta päätöksenteosta, terveydenhuollon kustannusvaikuttavuudesta ja vaihtoehtoiskustannuksista.
Mahdollisuudet torjua ylihoitoa hyvät
Kansainvälisen Choosing Wisely -kampanjan suomalaisia sovelluksia ovat Suomalaisen Lääkäriseura Duodecimin julkaisemat Vältä viisaasti -suositukset. (4) Ne perustuvat ajatukseen, että terveydenhuollon vaikuttavuutta, tuottavuutta ja turvallisuutta voidaan parantaa systemaattisella näyttöön perustumattomista vanhentuneista ja mahdollisesti haitallisista käytännöistä luopumisella. Vältä viisaasti -suositusten vaikuttavuutta tutkitaan ja kehitetään Proshade-tutkimushankkeessa.
Covid-19 pandemian jarruttaminen ja hoito on kuluttanut valtavan määrän resursseja ja kerännyt mittavan hoitovelan. Mitä vähemmän käytämme resurssejamme tarpeettomiin, vain korkeintaan vähäistä hyötyä tuottaviin terveydenhuollon toimiin, sitä enemmän niitä jää suunnattavaksi enemmän terveyshyötyä tuottaviin palveluihin. Emeritusprofessori Martti Kekomäen mukaan mahdollisuutemme torjua ylihoitoa ovat hyvät. (5) Sitä voidaan välttää sekä hoitopäätöksiä tehtäessä eli mikrotasolla että hoitojärjestelmiä rakennettaessa ja ohjattaessa eli makrotasolla.
Jorma Komulainen
LT, dosentti, päätoimittaja, Duodecim
jorma.komulainen@duodecim.fi
Kirjallisuutta:
1. Lyu H, Xu T, Brotman D, Mayer-Blackwell B, Cooper M, Daniel M, et al. (2017) Overtreatment in the United States. PLoS ONE 12(9): e0181970. https://doi.org/10.1371/journal.pone.0181970
2. Kool RB, Verkerk EW, Winnemuller LJ, et alIdentifying and de-implementing low-value care in primary care: the GP’s perspective—a cross-sectional surveyBMJ Open 2020;10:e037019. doi: http://dx.doi.org/10.1136/bmjopen-2020-037019
3. https://www.laakariliitto.fi/site/assets/files/5287/medikalisaatio_loppuraportti_final.pdf
4. https://www.kaypahoito.fi/valta-viisaasti
5. Martti Kekomäki. Ylihoidon taustat ja torjunta. Lääketieteellinen Aikakauskirja Duodecim. 2019;135:2361-3.