Ikääntyneet hallitsevat terveydenlukutaidon, mutta digitaalinen asiointi kaipaa selkeyttä

Oma sairastuminen ja palveluntarve lisäävät terveydenlukutaitoa, ja keskimäärin eläkeläisten terveydenlukutaito onkin parempi kuin nuorilla aikuisilla, selviää PROSHADE-hankkeen tutkimuksessa. Digitaaliset palvelut ovat kuitenkin terveydenlukutaidon alue, jossa eläkeläiset kaipaavat enemmän tukea.

Terveydenlukutaito tarkoittaa valmiutta ymmärtää, hyödyntää ja kriittisesti arvioida terveyteen liittyvää tietoa ja tietolähteitä (esim. Turja ym., 2025a). Terveydenlukutaitoa on tutkittu viime aikoina erityisesti lapsiin ja nuoriin keskittyen. PROSHADE-hankkeen tutkimukset kuitenkin kertovat, että terveydenlukutaito vaihtelee myös suomalaisissa aikuisotoksissa. 

Vaikka terveydenlukutaitoon liittyy myös yleinen ymmärrys terveyden ylläpitämisestä ja sairauksien hoidosta, sen tarve nousee esiin erityisesti oman sairastumisen ja palveluntarpeen myötä. 

PROSHADE-hankkeen kyselytutkimuksissa olemme kartoittaneet muun muassa sitä, kuinka vahvaa on omaan hoitoon liittyvien tutkimustulosten ymmärrys. Eläkeliiton vastaajat erottautuvat edukseen siinä, että he kokevat ymmärtävän saamansa tutkimustulokset jopa hieman paremmin kuin potilasotosten vastaajat ja huomattavasti paremmin kuin nuoret aikuiset omissa otoksissaan. 

Eläkeliiton vastaajat ovat säännöllisiä terveydenhuollon palveluiden käyttäjiä, ja yli 80 prosenttia asioi terveydenhuollossa vähintään muutaman kerran vuodessa – kuukausittain lähes joka kymmenes. Vaikka Suomessa terveydenhuollon palvelut ovat tuttuja kaikille ikäryhmille, näyttää terveydenlukutaito karttuvan iän ja kokemuksen myötä. 

On kuitenkin huomioitava, että Eläkeliiton vastaajista enemmistö (66 %) arvioi oman terveydentilansa hyväksi tai melko hyväksi. Aikaisemmissa tutkimuksissa on havaittu, että terveydenlukutaito on heikompi niiden joukossa, jotka sairastavat useampaa kuin yhtä pitkäaikaissairautta (Chauhan ym. 2024). 

Digitaalista terveyslukutaitoa kannattaa kartuttaa

On myös havaittu, kuinka suurempi sairauden aiheuttama kuormitus vähentää motivaatiota käyttää digitaalisia terveyspalveluita oman sairauden hallinnoimiseen ja tiedon hankkimiseen (Turja ym., 2025b). Ihannetilanteessa digihoitopolut olisivatkin jo tuttuja ennen kuin esimerkiksi pitkäaikainen sairaus etenee pitkälle. Juuri pitkäaikaissairaat hyötyisivät erityisen paljon monikanavaisesta mahdollisuudesta hallinnoida sairauteen ja sen hoitoon liittyviä asioita – ja tämä vaatii digitaalista terveyslukutaitoa.

Digitaaliset palvelut ovat terveydenlukutaidon alue, jolla eläkeläiset erottautuvat poikkeuksellisesti enemmän tukea tarvitsevana joukkona. Eläkeliiton vastaajat raportoivat tarvetta verkkopalveluiden käytön opastukselle enemmän kuin muiden aikuisotosten vastaajat. Sama on havaittu kansainvälisissäkin tutkimuksissa. Digitaalisen terveyslukutaidon edistämisen tarve ikääntyneiden joukossa onkin laajasti todettu tavoite, mainittu muun muassa Jiangin ja kumppaneiden (2024) meta-analyysin johtopäätöksissä.

Terveydenlukutaito juuri digitaalisissa ympäristöissä ei ole toissijainen tavoite Suomessa, missä digitaaliset terveyspalvelut lisääntyvät eivätkä suinkaan harvene. Tämä kehitys edellyttää selkeämpien ja käyttäjäystävällisempien palveluiden kehittämistä sekä riittävän tuen ja ohjauksen tarjoamista, jotta terveyspalvelujen yhdenvertainen saavutettavuus toteutuisi myös digitaalisissa kanavissa.

Yksi sosiaalipsykologiseen tutkimukseen kohdistuva vaatimus on selvittää, miten esimerkiksi tekoälyä voitaisiin hyödyntää digitaalisten palveluiden houkuttelevuuden ja käyttäjäystävällisyyden lisäämisessä. Sen sijaan, että digitaalisten palveluiden opettelun oletetaan tuovan lisäkuormitusta, älykkäillä järjestelmillä nähdään olevan erityisiä edellytyksiä tuottaa yksilöllisiä, sitouttavia ja osallistavia ratkaisuja. Näitä mahdollisuuksia terveydenhuollon digipalveluissa pohditaan PROSHADE-konsortion sisarhankkeessa AIDOA, joka on osa Tampereen yliopiston Digisus-tutkimusalustaa.

Tuuli Turja

yliopistotutkija, Tampereen yliopisto

#digilukutaito

#digipalvelut

#eläkeliitto

#sosiaalinen kestävyys

#sosiaalipsykologia

#tekoäly

#terveydenlukutaito

Chauhan, A., Linares-Jimenez, F. G., Dash, G. C., de Zeeuw, J., Kumawat, A., Mahapatra, P., … & Pati, S. (2024). Unravelling the role of health literacy among individuals with multimorbidity: a systematic review and meta-analysis. BMJ open, 14(12), e073181.

Jiang, X., Wang, L., Leng, Y., Xie, R., Li, C., Nie, Z., … & Wang, G. (2024). The level of electronic health literacy among older adults: a systematic review and meta-analysis. Archives of Public Health, 82(1), 204.

Turja, T., Jylhä, V., Rosenlund, M., & Kuusisto, H. (2025a). Conditional adherence after medical recommendation and the attraction of additional information. Patient Education and Counseling, 134, 108683.

Turja, T., Jylhä, V., Rosenlund, M., & Kuusisto, H. (2025b). Beyond early and late adopters: Reimagining health technology readiness through health-related circumstances. Sustainable Futures, 101003.

Kuvat: Jamaica Cabahug / Unsplash & Craiyon AI