Potilaan tuottama tieto, arvot ja näkemykset ovat yksi osa näyttöön perustuvaa hoitopäätöstä. Lisäksi tarvitaan tutkimustietoa hoito- ja toimintakäytäntöjen vaikuttavuudesta, käyttökelpoisuudesta ja tarkoituksenmukaisuudesta. Terveydenhuollon ammattilaisen ja potilaan jaettu näyttöön perustuva päätös näyttäisi parantavan hoidon tuloksia. 

Terveydenhuollon toiminnan on perustuttava näyttöön ja hyviin hoito- ja toimintakäytäntöihin todetaan terveydenhuoltolaissa (1326/2010). Jotta toiminta voi perustua näyttöön, tarvitaan hyvälaatuista tutkimustietoa hoidon tai palvelun 1) vaikuttavuudesta eli siitä kuinka hyvin hoidolla saavutetaan tavoitteet 2) käyttökelpoisuudesta eli siitä soveltuuko menetelmä käytettäväksi tässä ympäristössä/kulttuurissa 3) tarkoituksenmukaisuudesta eli onko menetelmä sopiva tähän tilanteeseen ja 4) merkityksellisyydestä eli vastaako menetelmä potilaan arvoja ja näkemyksiä.1

Hoidon ja palvelujen vaikuttavuus on edellytys terveydenhuollon näyttöön perustavalle toiminnalle, ja se nousee esiin aiheeseen liittyvissä keskusteluissa. On kuitenkin huomattava, että vaikuttavaksi todettu hoito tai palvelu ei tuota haluttuja terveyshyötyjä, mikäli potilas ei koe menetelmää itselleen merkitykselliseksi. Tämä ilmentyy esimerkiksi tilanteessa, jossa lääkäri määrää potilaalle pistoksena annosteltavan lääkkeen. Potilas kokee pistoksen hankalana ja tämän vuoksi lääke jää käyttämättä. Tällöin ei saavuteta vaikuttavaksi todetun lääkkeen käytön terveyshyötyjä.   

Tieto hoidon tai palvelun merkityksellisyydestä tuo mukaan päätöksentekotilanteisiin potilaan näkemykset ja arvot ja kuvaa esimerkiksi hoitoon vaikuttavia tekijöitä, jotka päätöksenteossa tulisi huomioida. Yleisemmin merkityksellisyystieto mahdollistaa palvelujärjestelmän näyttöön perustavan kehittämisen potilaan näkökulma huomioiden. Terveydenhuollossa saavutetaan terveyshyötyjä, kun käytetyt hoidot ja palvelut ovat vaikuttavia, merkityksellisiä käyttäjilleen sekä tarkoituksenmukaisia ja käyttökelpoisia toimintaympäristössä.  

Tutkimustiedon lisäksi päätöksenteossa käytetään ammattilaisen kokemustietoatietoa toimintaympäristöstä ja potilaan tuottamaa tietoa hänen arvoistaan ja näkemyksistään. Tarkastellaan tässä jälkimmäistä tarkemmin. Potilaan tuottama tieto päätöksenteossa mahdollistaa potilaan arvojen ja näkemysten yhdistämisen osaksi hoitoon liittyvää näyttöön perustuvaa päätöksentekoa. Jaettu päätöksentekotapa auttaa terveydenhuollon ammattilaisia toteuttamaan näyttöön perustuvia käytäntöjä.2

Se tarkoittaa potilaan ja terveydenhuollon ammattilaisen tiedon jakamista yhteisymmärryksen rakentamista varten, jotta voidaan yhteisymmärryksessä päättää parhaiten sopivasta hoidosta. Lopputuloksen syntyy asianmukaisia, riittävällä tiedolla tehtyjä ja ajantasaisia hoitoon liittyviä päätöksiä, joiden toteuttamiseen potilas pystyy sitoutumaan. (Dy & Purnell 2012).Jaettu päätöksenteko lisää potilaan tietoisuutta ja ymmärrystä hoitovaihtoehdoista sekä näyttää vaikuttavan positiivisesti hoidon tuloksiin. (Damman ym. 2019)4

Näyttöön perustuvan toiminnan tavoitteena on turvata ihmisten hyvä hoito ja tasa-arvoinen kohtelu sekä sosiaali- ja terveydenhuollon resurssien oikeanlainen kohdentaminen. (Jordan ym. 2016.) Käytännössä näyttöön perustuva jaettu päätöksenteko tarkoittaa parhaan saatavilla olevan ajantasaisen tiedon harkittua käyttöä terveydenhuollon palveluissa potilaan ja ammattilaisen vuorovaikutuksessa. Kaikilla potilailla on oikeus saada hyvälaatuista ja vaikuttavaa hoitoa, johon hän pystyy sitoutumaan. Siksi #NäyttöKäyttöön. 

Maailman näyttöön perustuvan terveydenhuollon päivää vietetään 20.10.2021. Päivän tarkoituksena on nostaa maailmanlaajuisesti esiin luotettavan tiedon tarve terveydenhuollon linjausten, terveydenhuollon käytännön ja päätöksenteon tukena terveyttä edistävien tulosten saavuttamiseksi. #WorldEBHCDay 

https://worldebhcday.org/  

Virpi Jylhä
FT, tutkijatohtori, Itä-Suomen yliopisto
virpi.jylha@uef.fi

 

Kirjallisuus 

  1. Jordan Z, Lockwood C, Munn Z, Aromataris E. The updated Joanna Briggs Institute Model of Evidence-Based Healthcare. Int J Evid Based Healthc 2019;17(1):58–71. 
  2. Muscat DM, Shepherd HL, Nutbeam D, Trevena L, McCaffery KJ. Health Literacy and Shared Decision-making: Exploring the Relationship to Enable Meaningful Patient Engagement in Healthcare. J Gen Intern Med. 2021;36(2):521-524.  
  3. Dy SM & Purnell TS. Key concepts relevant to quality of complex and shared decision-making in health care: A literature review. Soc Sci Med 2012; 74: 582-587. 
  4. Damman, OC, Jani, A, de Jong, BA, et al. The use of PROMs and shared decision‐making in medical encounters with patients: An opportunity to deliver value‐based health care to patients. J Eval Clin Pract. 2020;26: 524– 540.