Hoitopäätöksen pureksimista pehmennetään vastaanotolla
Hoitopäätöksen hyväksymistä tuetaan, kun vastaanotoilla huomioidaan asiakkaan näkemykset kuten myös aiemmat, mahdollisesti kielteiset kokemukset hoitopäätöksistä. PROSHADE-hankkeen uudessa tutkimuksessa keskitytään hoitopäätöksen ja rokottautumisen hyväksymiseen tai niiden kyseenalaistamiseen.
Toisten ja kolmansienkin mielipiteiden luokse ohjaaminen on kuulunut lääkäreiden hyviin hoitokäytäntöihin jo Hippokrateen ajoista lähtien. Asiakkaan hakeutumista arveluttavien tietolähteiden pariin halutaan kuitenkin välttää. Ihanteellinen tilanne olisi, että lääkärin ja asiakkaan välistä keskustelua käytäisiin jo vastaanoton aikana siinä määrin, että se vähentäisi ylipäätään täydentävän tiedon tarvetta –etenkin vähemmän luotettavista lähteistä.
PROSHADE-hankkeessa olemme tutkineet sitä, kuinka terveydenhuollon asiakkaat hyväksyvät tai ovat hyväksymättä saamansa hoito- tai rokotuspäätöksen lääkärin vastanotolla. Ikääntyneisiin palvelunkäyttäjiin keskittynyt ja kuvitteellisiin skenaarioihin perustunut kyselytutkimuksemme osoitti, että hoito- tai rokotuspäätöksen hyväksymisen ja torjumisen välissä tavataan myös niin kutsuttua ehdollista hyväksyntää, jolloin asiakas päättää etsiä täydentävää tietoa toisaalta, ennen sitoutumistaan hoitosuunnitelmaan.
Kun terveydenhuollon asiakas ei hyväksy hoitopäätöstä ehdoitta, hän aikoo selvittää tilanteestaan enemmän vastaanoton jälkeen. Näissä ehdollisen hyväksynnän tapauksissa asiakas ohjautuu erilaisten tietolähteiden; virallisten (esim. viranomaissivustot) tai epävirallisten (esim. keskustelupalstat) pariin.
Hoito- ja rokotuspäätöksen hyväksymistä voidaan edesauttaa onnistuneella vuorovaikutuksella
Löysimme kaksi erilaista vuorovaikutuksellista strategiaa, joilla voidaan tukea sitä, että terveydenhuollon asiakas hyväksyy saamansa hoitopäätöksen. Ensimmäinen strategioista liittyy vastaanottotilanteeseen ja erityisesti jaetun päätöksenteon käytäntöön. Jaetussa päätöksenteossa lääkäri huomioi tutkimuksiin perustuvan ammattitiedon lisäksi asiakkaan tuottaman tiedon omasta tilanteestaan, arvoistaan ja mieltymyksistään. Vaikka terveydenhuollon asiakkaat eroavat siinä, kuinka paljon he haluavat osallistua hoitoonsa liittyvään päätöksentekoon, jaetun päätöksenteon huomattiin keskimäärin tukevan hoitopäätöksen hyväksymistä.
ASIAKKAAT, JOTKA TULEVAT VASTAANOTOLLE KANTAEN AIKAISEMPIEN KOKEMUSTEN TAAKKAA, TULEVAT TODENNÄKÖISEMMIN ETSIMÄÄN VAIHTOEHTOISTA TIETOA ENNEN HOITOON SITOUTUMISTAAN.
Toinen vuorovaikutuksellinen strategia liittyy asiakkaan aikaisempiin kokemuksiin ja niiden huomiointiin vastaanotolla. Asiakkaan aikaisemmat, odottamattomiksi kokemansa diagnoosit tai hoitopäätökset olivat yhteydessä erityisesti epävirallisten tietolähteiden imuun. Hoitopäätöksen hyväksymistä tuettaisiin sillä, että asiakkaan aiemmat kielteiset muistot ja huolenaiheet kyettäisiin ottamaan paremmin huomioon vastaanotolla. Tutkimusta tarvitaan lisää siitä, kuinka vastaanotoilla voitaisiin tunnistaa merkit aikaisempien kokemusten taakasta ja aiotusta hoitopäätöksen torjumisesta, jotta asiat voitaisiin nostaa siellä keskusteluun. Tämä loisi tilaisuuden edistää luotettavien tiedonlähteiden luo hakeutumista esimerkiksi puskaradion ja -somen sijaan.
Periaatteena on, että asiakas on aina oikeassa… paikassa etsimässä tietoa!
Vaikka puhumme asiakkaista potilaiden sijaan, terveydenhuollon palvelut eroavat asiakaspalvelusta. Jos asiakaspalvelun universaali ideaali on, että asiakas on aina oikeassa, niin terveydenhuollossa on tärkeämpää varmistaa, että asiakas saa oikeaa tietoa. Tieteeseen perustuvan tiedon vahvimpana vastavoimana on tietenkin netti, joka on pullollaan myös epäluotettavaa terveystietoa – misinformaatiota.
MISINFORMAATIO ON TAHALLISESTI TAI TAHATTOMASTI LEVITETTYÄ VÄÄRÄÄ TAI VIRHEELLISTÄ TIETOA. KUN TIETO ON TARKOITUKSELLISESTI HARHAANJOHTAVAA, SITÄ KUTSUTAAN DISINFORMAATIOKSI.
Etenkin puska-some tuntuu olevan merkittävä vaikuttamisen väline. Somessa suosio koetaan luotettavuuden mittariksi, ja huhut muuttuvat nopeasti faktoiksi. Yksi Netflixin katsotuimpia sarjoja on tällä hetkellä Apple Cider Vinegar, joka kertoo tositapahtumiin perustuvan tarinan some-vaikuttajista tehokkaina tiedon jakajina, mutta jossakin tapauksissa myös misinformaation levittäjnä. Sarja kertoo surullisen tarinan siitä, kuinka asiakkaat menevät lääkärin vastaanotolle misinformaation varaan pohjautuvilla ennakko-oletuksilla ja -odotuksilla. Nämä oletukset ja odotukset tuntuvat usein olevan hyvin tiukasti juurtuneita. Tutkimuksemme osoittaa, että osa asiakkaista myös päättää lääkärin vastaanoton aikana sen, että tulee etsimään vaihtoehtoista tietoa heti sen jälkeen.
Tutkimustulostemme julkaisu ajoittui sopivasti Apple Cider Vinegarin herättämän keskustelun aikaan. Toukokuussa 2025 lehdessä Patient Education and Counseling julkaistava artikkeli on jo vapaasti luettavissa verkkoversiona tästä linkistä.
Tuuli Turja
yliopistotutkija, Tampereen yliopisto