Lääkehoidon virheitä tapahtuu myös Suomessa suhteellisen yleisesti. Niitä voidaan ehkäistä, jos tiedonhallinta toimii ja panostamme potilaan sekä terveydenhuollon ammattilaisten väliseen viestintään.

Lauantain 17. syyskuuta vietetään maailman potilasturvallisuuspäivää. Suomessa päivä on nimetty asiakas- ja potilasturvallisuuden päiväksi. Teemana on tänä vuonna lääkitysturvallisuus.

Lääkitykseen liittyvät poikkeamat ovat merkittävä riski hoidon turvallisuudelle meillä ja maailmalla. Ne ovat myös suhteellisen yleisiä ja voivat aiheuttaa vakavia haittoja potilaalle. Kansallisessa Haipro-aineistossa suurin raportoitu vaaratapahtumien ryhmä (43,5 %) olivat lääke- ja nestehoitoon, verensiirtoon, varjo- tai merkkiaineeseen liittyvät vaaratapahtumat (Rauhala ym. 2018). Terveydenhuollon organisaatioiden tilastot vahvistavat tämän. Lääkityspoikkeamat eli lääkehoidon prosessin aikana tapahtuneet virheet, erehdykset tai lipsahdukset ovat ennaltaehkäistävissä. Turvallisen lääkehoidon edellytyksenä on toimivat tiedonhallinta eli turvata oikea tieto, oikealle henkilölle, oikeaan aikaan, oikeassa paikassa ja muodossa.

Tiedonhallinnan näkökulmasta turvallisen lääkehoidon perusjalka on ajantasainen lääkelista, jota kehitetään ja yhtenäistetään parhaillaan kansallisesti. Potilas voi omalta osaltaan varmistaa, että lääkitystiedot ovat ajantasaiset. Sen lisäksi että lääkäri tietää mitä lääkkeitä potilas käyttää, myös potilaan pitää ymmärtää mitä lääkkeitä hän käyttää, miksi ne on määrätty hänelle, ja miten niitä turvallisesti käytetään.

Potilaan tuottama tieto on merkityksellistä lääkehoidon prosessin eri vaiheissa. On tärkeää, että lääkkeen määräämistilanteissa potilas tuo esille lääkitykseen ja sen onnistumiseen mahdollisesti vaikuttavia tekijöitä omassa elämässään. Näitä voi olla esimerkiksi vuorotyö, pistospelko, vaikeus niellä isoja lääketabletteja tai taloudelliset huolet. On tärkeää, että potilas uskaltaa kertoa oman näkemyksensä, jotta hän pystyy myös sitoutumaan lääkehoitoon.

Potilaan on lääkettä käyttäessään myös ymmärrettävä, miten lääke otetaan turvallisesti ja milloin on aiheellista olla yhteydessä omaan lääkäriin lääkityksen tarkistamista varten. Potilas tuottaa tärkeää tietoa lääkehoitoon liittyvistä haittavaikutuksista. Tämän vuoksi on keskeistä, että potilaalla on tiedossa kanavat mitä kautta hän tarvittaessa saa yhteyden terveydenhuoltoon.

PROSHADE-hankkeessa kehitämme potilaan tuottamalle tiedolle digitaalista sovellusta. Tavoitteena on parantaa terveydenhuollon ammattilaisten ja potilaiden välistä viestintää.

Lisätietoa Maailman potilasturvallisuuspäivästä Sosiaali- ja terveysministeriön sivuilta. 

Virpi Jylhä 

tutkijatohtori, Itä-Suomen yliopisto, PROSHADE

Rauhala A, Kinnunen M, Kuosmanen A, Liukka M, Olin K, Sahlström M, Roine RP. Mitä vapaaehtoiset vaaratapahtumailmoitukset kertovat? Suomen lääkärilehti 2018;46(73):2716–2720.

Kuva: WHO

PROSHADE-hankkeen tutkimusta rahoittaa strategisen tutkimuksen neuvosto, joka toimii Suomen Akatemian yhteydessä. Tutkimuskonsortiossa kehitetään taloudellisen ja vaikuttavuustiedon sekä potilaiden tuottaman tiedon käyttöä päätöksenteossa. Tutkimme ja arvioimme jaetun päätöksenteon käytäntöjä terveydenhuollon organisaatioissa ja potilaiden hoitopäätöksissä. Tutkimuksen toteuttavat Itä-Suomen, Tampereen ja Oulun yliopistot sekä Duodecim.